Sitä rupeaa tässä iässä pohtimaan, miten kummassa onkin tullut haalittua niin paljon turhaa tavaraa. Tavaroita, joita on hankkinut milloin mistäkin syystä ja jotka nyt täyttävät laatikoita, kaappeja ja nurkkia. Onneksi olen jo hyvän aikaa ollut sillä tiellä, että tavara lähtee enemmän ovesta ulos kuin sisään. Ja siitä olen todella tyytyväinen!
"Turhan tavaran laatikko" on ollut kovassa käytössä. Sinne päätyvät ne esineet, jotka eivät enää palvele tarkoitustaan omassa kodissani. Mutta mikä parasta, ne eivät päädy roskiin, vaan saavat uuden kodin ja jatkavat elämäänsä jossain muualla. Se tuo itsellekin hyvän mielen – joku toinen saa niistä iloa ja hyötyä.
Poisto-operaatiota riittää kyllä vielä pitkälle tulevaisuuteen. Jos tätä prosessia yrittäisi laittaa johonkin aikajanaan, se ei onnistuisi. Tämä vie aikaa juuri sen verran kuin vie, eikä kiirettä ole. Olen hyväksynyt sen, että tämä ei ole projekti, joka valmistuu yhdessä yössä. Tärkeintä on jatkuva eteneminen, vaikka pienin askelin.
Edellisen postauksen jälkeen tilanne on edelleen positiivinen. Suunta on oikea: tavaraa lähtee pois, mutta ei juurikaan tule tilalle. Ja mikä tärkeintä – ostosretkahdusta ei ole tapahtunut! En edelleenkään usko, että se viimeinen retkahdus olisi enää edessä, sillä tilanne tuntuu vakaalta. Ei enää turhia ostoksia, ei enää tavaran keräämistä vain keräämisen vuoksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti